SuomiAreena goes Porin pääkirjasto: Miten minusta tuli kirjailija?

Kuva: Porin kaupunginkirjasto
Kuva: Porin kaupunginkirjasto

Porin tapahtumakesä on huipussaan, sillä nautimme täällä karhukaupungissa parhaillaan sekä Pori Jazz -festivaalista että SuomiAreena-viikosta. Kesä suvaitsi saapua ainakin näiden alkuhulinoiden ajaksi, ja minulla sattui olemaan pari päivää vapaata. Niinpä ehdin mukaan eittämättä kiinnostavimpaan SuomiAreena-keskusteluun, joka käytiin mielipaikassani, Porin kaupunginkirjastossa. Paikka, joka minulle edustaa lapsuuteni suloisia tuoksuja ja aikuisuuteni elämyksiä, täyttyi festivaalikansasta.

Keskustelijoina nähtiin ja kuultiin neljä erilaista kirjailijaa: Matti Rönkä, Juha-Pekka Koskinen, Eppu Nuotio sekä Milja Kaunisto. Tilaisuuden juontajana toimi Gummerus Kustannuksen viestintä- ja markkinointijohtaja Katja Leino, ja hän suorittikin saamansa tehtävän hyvin ansiokkaasti. Harvoin olen nähnyt yhtä tasaisesti jaettuja puheenvuoroja ja jouhevasti etenevää keskustelua.

Omaksi häpeäkseni, kenties kirjabloggarin turmelukseksi, kerron, että läsnä olleet kirjailijat eivät ole vielä päätyneet aarrekirjastooni. Tämä saattaa kylläkin olla vain menneen ajan erhe, sillä kukin heistä vakuutti esiintymisellään ja puhetaidollaan – eittämättä merkki siitä, että heidän kirjallisetkin tuotoksensa ovat varmasti suositeltavaa taidetta. Erityisesti Eppu Nuotio valloitti persoonallaan. Hänessä yhdistyi modernin ajan tyylikäs leidi ja metsänhenkikansan sadunkertoja. Matti Rönkä hauskuutti yleisöä (tv:stä tutuilla?) letkautuksillaan. J-P Koskinen ja Milja Kaunisto olivat myös kiinnostavia persoonia ja saivat aikaan toiveen päästä käsiksi heidänkin tuotantoonsa.

Kaunisto on näistä neljästä sanataiteilijasta tuorein tuttavuus, sillä hänen ensimmäinen julkaistu romaaninsa, historiallinen Olavi Maununpojasta kertovan trilogian avausosa, ilmestyi vuonna 2013. Muut kolme ovat kirjoittaneet jo pidempään, Matti Rönkä tähän asti dekkareita, muut kaksi monenlaista kirjallisuutta lastenkirjoista ns. genrettömyyteen, dekkareihin ja historiallisiin romaaneihin. Keskustelun suurinta antia olikin juuri monipuolisuus – nämä persoonat eivät kopioineet toisiaan, heidän kirjoittamisprosessinsa ja kosketuksensa kirjallisuuteen vaikutti varsin erilaiselta.

Kirjailija. Titteli, joka herättää ainakin minussa suurta kunnioitusta, jossa on jonkinlaista mystistä voimaa. Kuulua kirjailijoiden arvostettuun kiltaan on monen haave. Nämä neljä kirjailijaa ovat pitkän aikaa taistelleet tietänsä osaksi arvostettua joukkoa, eikä motiivina selvästikään ole ollut maine ja kunnia tai julkisuus, vaikka Rönkä mainitsikin halunneensa pidellä kädessään esinettä, jossa lukee hänen nimensä. On kirjoitettu itselle ja itseä varten, pelätty näyttää muille, haluttu osoittaa perheelle, että kyetään. On lähetetty korjattu versio monen monta kertaa kustantamoon ja itkeä tirautettu, kun vastaus on ollut kieltävä. On lähdetty luontoon tai tartuttu tiskiharjaan, kun tekstiä ei ole syntynyt. On synnytetty lapsia ja remontoitu ja tehty töitä suomalaisten uutistenjanon puolesta. Mutta kirjoittaminen on ollut jotain, mistä ei ole kyetty luopumaan. Oli kirjoittamisen tapa sitten suunnitelmallinen kohtauskartta tai luova rönsyily, niin periksi ei ole annettu. Tietokoneen ääreen palataan aina uudestaan, kirjoittamiselle haetaan aikaa muiden kiireiden keskelläkin. Näiden monta teosta julkaisseiden taiteilijoidenkin on kuulemma vaikea mieltää itsensä kirjailijaksi, sillä onhan kyseinen arvo sentään jotain ääretöntä. Tietynlainen nöyryys, tietoisuus etuoikeudesta käyttää sanoja ja saada äänensä julki, lävisti koko keskustelua.

Yleisöstä kysyttiin voiko kuka tahansa ryhtyä kirjailijaksi. Kyllä voi. Tarvitaan vain periksiantamattomuutta ja panostusta. Lukemattomia työtunteja ja turhautumisia. Laskelmoinnin unohtamista. Tilaa luovuudelle, joka versoaa tyhjästä paperista. Ja antautumista kielelle.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s