Minna Rytisalon Lempi, josta olisi voinut tulla vuoden 2016 Finlandia-ehdokas. Kustantanut Gummerus. Lapin sota näyttämönä jossain taustalla. Pääosassa nuori Lempi, jonka vaiheet tulemme tuntemaan kolmen muun kertomana. Tämä on minun tarinani näistä kolmesta erilaisesta Lempistä.
Kirjoitan sinusta runon.
Sinussa, yhdessä,
Sulokkuus ja vahvuus.
Eräässä kiharassa keikkuva vallattomuus, nuoren sydämen uhkuva voima.
Sinussa puolukanvarvun vehreys, lintujen lennosta sydän taivaalla.
Sinussa koko pohjaton maailma, tämä hetki ja tulevaisuus, maailman laidalle työnnetty kaikki turha.
Sinussa järven pinnasta heijastuva tähtien ikuinen liekki.
Sinussa outouteni tuore tuttuus.
Sinussa kulkija vihdoin oikealle tielle päätynyt. Vaikka ei tiennyt etsineensä.
Sinussa kosketus, jolla ei ole nimeä.
Sinussa, sinussa, sinussa, sinussa, olemassaoloni tarkoitus.
Kirjoitan tarinan sinusta. Talo ja järvi ja kolme siellä. Sinä omistajana ilman vakuuksia, ilman vaivaa. Raatajan hiki vain laiskana helminauhana kaulallasi. Poskillasi väärän onnen hymy, viekas raikkaus. Irvokas onni. Toisen, ei sinun. Jonain päivänä. Kätesi vääränlaiset, luonteesi vino. Emännäksi sopimaton, taipumaton ranka. Järven kuutamoissa uiva haihattelija. Tästä maailmasta vieraantunut silkkiliina juuttikankaiden mailla. Jospa pelkästä olemisesi vääryydestä häviäisit. Jotta minun ei täytyisi, vaikka pystyn. Ja haluan.
Sinusta historian kirjoitan. Kaksi kaunista sängynpäätyä, kaksi hiustenkampaajaa, kahdet ommellut hamekankaat. Samaa tahtia suurenevat, mutta solakanpuoleiseksi jäävät. Puoliorvot onnelliset. Puodissa tiskin takana kikatus helinänä aikuisten maailman tuntematonta kohti. Pitsiliinoissa makaavasta nukesta liinojen silittäjäksi. Poltetusta Suomesta entisten rakastettujen ja ystävien Saksaan. Kuinka paljon jaksan kantaa harteillani minä, joka olin ensimmäinen, mutta jäin surutta toiseksi. Kateus tunteena toisesta maailmasta, kaipaus yhä vangitsevana huutona. Siinä missä sinä olit, minä tyydyn. Sinun onnestasi en palaakaan halua. Oman osani kannan maailman yhteiseen kekoon, josta tulevaisuuden on versottava.
Tänään puolukoita puurossa, maailma jälleen mullistuksessa, taivas vaarattomia sydäntalvilintuja täynnä.
Aarrekirjasto 
Ihana kirjoitus! 🙂 Jospa ottaisin tämän lukuun vaikka joululomalla…
TykkääTykkää
Kiitos! 🙂 Ota ihmeessä, voin kyllä suositella. Ihmisten tunnothan tässä kirjassa pääosassa ovat, mutta myös tausta-asetelma on kiinnostava. En ole tainnut Lapin sodasta ennen mitään kaunokirjallista lukeakaan.
TykkääTykkää