Tänään (18.10.) vietetään Valtakunnallista Satupäivää.
Minun äitini oli hirmuisen hyvä ääneen lukija. Hän eläytyi eri satuhahmojen rooleihin, käytti ääntään ja vaihtoi tyyliä tarinan mukaan. Tingelstiina ja Tangelstiina, Ihaa, Rasmus-nalle, Täti sinipunainen. Satuhahmot muuttuivat todellisiksi, ystäviksi, toisenlaisen maailman hämmästyttäviksi tuttaviksi.
Kasvettuani hieman, luimme joskus vuorotellen toisillemme. Ruohometsän kansa, joka tietysti on klassikko, mutta joka ei herättänyt kummassakaan suurempia ihastuksen tunteita, käytiin läpi äänialaa vaihdellen. Sen jälkeen olen lukenut satua tai tarinaa ääneen yläasteikäisenä, ollessani työharjoittelussa pienten lasten parissa, ja kerran hetkisen verran pienelle sukulaistytölle. Osaisinkohan enää?
Ehdotin hiljattain äidille, että ottaisimme taas yhteisen lukuprojektin. Lukisimme jälleen ääneen luvun kerrallaan. Toinen saisi vain istua ja syventyä kuulemaansa. Tutun äänen äänikirja.
Lue toiselle. Ei sen toisen tarvitse olla lapsi. Myös aikuiset nauttivat joskus siitä, että he pääsevät hetkeksi siirtymään toisiin maailmoihin. Ja toisen ihmisen rauhallista ääntä on rentouttava kuunnella.
Ylen artikkelissa vinkkejä ääneen lukemisesta antaa Inkeri Wallenius, ihminen ja ääni oman lapsuuteni suosikkisarjojen, Tao Taon ja Peukaloisen retkien kerronnan takana. Vinkeissä lähdetään siitä oletuksesta, että kuulijana on lapsi, mutta nämä ohjeet pätevät kyllä yhtä lailla keneen tahansa kuuntelijaan.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/15/nain-sinustakin-tulee-mestari-lukemaan-aaneen
Mikä oli lapsuutesi suosikkisatu? Oletko lukenut sitä ääneen?
Aarrekirjasto 
Me kahlattiin kavereiden kanssa Kilven Alastalon salissa lukupiirinä niin, että luettiin aina sivu kerrallaan piirissä ääneen ja kun kyllästyttiin, jätettiin loppuluku kotiläksyksi. Lähes viikottain yritimme tavata. Piti motivaatiota yllä, ja ääneen oli sekä kiva lukea tuota hidastempoista mutta monisäikeistä tekstiä että myös kuunnella. Suosittelen kokeilemaan millä tahansa tekstillä! Itse en useinkaan jaksa kuunnella äänikirjoja, mutta livetilanteessa ääneenluettu teksti kyllä kiehtoo. Sama juttu muuten klassisen musiikin kanssa!
TykkääTykkää
Joo, olen täysin samoilla linjoilla, myös klassisen musiikin suhteen. Harvoin jaksan sitä kotona kuunnella, mutta konserteissa ja muissa se on elähdyttävää. Täytyy joskus kokeilla tuollaista ääneenlukupiiriä! Ja ehkä myös Alastalon salissa on vielä luettava, vaikka kovasti yritän vältellä sitä.
TykkääTykkää
Lukuinnostukseni on lähtenyt siitä, että vanhempani lukivat minulle ääneen joka ilta. En tiedä, olisiko lukeminen näin iso osa elämääni, jos se ei olisi peräisin iltasaduista.
Blogissani on sinulle Liebster Award -haaste!
TykkääTykkää
Oh, hauskaa! En olekaan ennen saanut tällaisia haasteita. 🙂 Lukuintoa!
TykkääTykkää
Kiitos samoin 🙂
TykkääTykkää